Adam Baratta: The Great Devaluation

Kirjassaan The Great Devaluation Adam Barratta ilmaisee huolensa pitkään vallinneesta rahapolitiikasta, jossa keskuspankit rahaa painamalla hoitavat talouskriisejä toisensa perään. Tämä on johtanut käytännössä kaikkien länsimaiden hyvin suureen velkaantumisasteen kasvuun.

Tämä tulee Barrattan mukaan väistämättä johtamaan 1930-luvun lamankaltaiseen tilaan, jossa raha menettää arvonsa ja seuraa pitkä taantuma. Suojautuakseen tältä tulevalta kriisiltä, Adam kertoo yksinkertaisen suunnitelmansa, joka on sijoittaminen fyysiseen kultaan.

Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin ja osakemarkkinoiden roolit Baratta ilmaisee siten, että Fed on vanhemmat, jotka yrittävät tulla toimeen kiukuttelevan lapsen (osakemarkkinat) kanssa. Aina kun Fed on yrittävät supistaa tasettaan ja nostaa ohjauskorkoja, osakemarkkinat alkavat kiukutella ja näyttävät sen osakekurssien laskuna, jolloin Fed lopulta antaa periksi ja löysentää rahapolitiikkaansa. Baratta näyttää useita graafeja, joissa Dow Jones -indeksin kurssikehitys noudattaa hyvin paljon Fedin taseen kasvun kehitystä.

Tilanne on se, että Fedin toiminta itsenäisenä toimijana on hyvin heikko, koska se ei uskalla enää kiristää rahapolitiikkaa, koska riskinä on markkinoiden kriisiytyminen. Lisäksi vielä presidentti Trump vain pahensi tätä kehitystä uhkaillessaan Fediä olla nostamatta korkoja, jotta osakemarkkinat kehittyisivät suotuisasti pönkittäen Trumpin kannatuslukemia.

Edessä on väistämättä siis tilanne, joka tulee olemaan kivulias kaikille osapuolille, koska rahapolitiikkaa ei voida loputtomiin pitää elvyttävänä ja antaa juhlien vain jatkua. Mikäli keskuspankit päättäväisesti uskaltaisivat nostaa korkoja nousukauden aikana, voisi sillä saada kansantaloutta dynaamisemmaksi saamalla konkurssikypsiä yrityksiä pois markkinoilta uudistaen talouden rakenteita ja johtaen terveeseen taloustieteilijä Schumpeterin lanseeraamaan luovaan tuhoon. Nyt monet heikotkin yritykset pärjäävät markkinoilla, koska rahoitusta on mahdollista saada edullisesti.

”Capitalism without default is like Catholicism without Hell”

Howard Marks

Yleinen velkatilanne on kuitenkin revennyt jo niin sietämättömäksi, että ulospääsyä ongelmasta ei ole näkyvissä muuta kuin inflaation kautta. 2000-luvun ajan inflaatio on kuitenkin pysynyt hyvin maltillisena huolimatta elvyttävästä rahapolitiikasta, mutta viime aikoina inflaatiokin on alkanut näyttää merkkejä kovasta noususta ja nähtäväksi jää onko se tilapäistä vai tuleeko siitä pysyvää.

Barattan suosiessa fyysistä kultaa sijoituskohteena hän ei tarkoita, että uskoisi osakemarkkinoiden olevan romahtamassa, Fed kyllä varmistaa että ne pysyvät jotenkin tolpillaan. Kultaa hän suosittelee sen inflaatiosuojan vuoksi: esimerkiksi jos osakkeet nousevat 5% vuodessa 10% inflaation aikana, tuottavat osakkeet reaalisesta tappiota 5% vuodessa.

Barattan käyttämät argumentit asian puolesta ovat kuitenkin melko yksipuolisesti ajateltuja: esimerkiksi verratessa kullan ja Dow Jones -osakeindeksin kehityksiä vuosikymmenien ajoilta, ei hän edes muistuta lukijaa siitä, että Dow Jonesin kehitys ei pidä sisällään esimerkiksi maksettuja osinkotuottoja ja siksi osakeindeksin kehitystä ei suoraan verrata kullan hintakehitykseen. Eikä koronakriisin alkamisen yhteydessä nopeasti tulleita 30 miljoonaa työtöntä Yhdysvalloissa voi verrata 1930-luvun laman aikaiseen massatyöttömyyteen, koronakriisin ollessa kuitenkin täysin eriläinen syntyperältään ja tuottaen melko lyhytaikaisen shokin palvelualan työllisyyteen sulkutilojen vuoksi.

Barattan mielestä pitäisi sijoittaa pelkästään kultaan ilman hajautusta. Kultaan sijoittamisessa pätee kuitenkin samat lainalaisuudet kuin muissakin sijoituksissa eli kultakin voi osoittautua huonoksi sijoitukseksi jos ajoitus on huono ja on syytä muistaa että kullankin hinta on välillä pysytellyt vuosikymmeniä paikoillaan, inflaatiokorjatusta kehityksestä puhumattakaan. Lisäksi sijoitukseen soveltuvaa fyysistä kultaa on hyvin vaikea löytää ja taas arvopapereina oleviin kultasijoitustuotteisiin liittyy omat riskinsä. Siksi kultaa voinee suositella vain hajautuksen vuoksi ja senkin kanssa kannattaa välttää kaikki munat samaan koriin -periaatetta.

Kirja on hyvin ajankohtainen tällä hetkellä, koska sen viesti hyvin epäterveestä keskuspankkipolitiikasta on hyvä pitää mielessä. Baratta myös kertoo asioita paljon tarinoiden muodossa eikä siten käytä ihan niin tieteellistä kieltä kuin taloustieteijät ja siksi kirja on hieman helpompaa luettavaa asiaa vähemmän tunteville.

Rating: 4 out of 5.
  • Julkaisuvuosi: 2020
  • Sivumäärä: 215
  • Kieli: englanti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: